Nordnorsk julesalme

Me saimme joulukuusen!  Tuttavamme haki Nuorgamista useamman Sodankylän-Vuotson -alueen kynttiläkuusen, ja nyt yksi niistä on meidän.  Lopettelimme tänään joulusiivouksen, nostimme joulukuusen olohuoneeseen ja koristelimme sen.  Veimme kylälle tuttaville joulumuistamiset, pakkasimme viimeiset paketit ja lämmitimme lopuksi saunan. Soittelin Suomeen joulupuheluista - mutta ei tullut ikävä Suomen jouluun.  Tämä joulu on hyvä näin.
Huomenna vielä lakanojen vaihto - ja joulu voi tulla!  Perhe tulee huomenna, joten olemme ajoissa. Jos ehdimme, niin lämmitämme heti uudelleen saunan. Pitkän ajomatkan jälkeen saunaan ja puhtaisiin lakanoihin nukkumaan...  eikö kuulosta hyvältä jouluvieton aloitukselta?

Eilen ajoimme tyttären kanssa mutkan Nuorgamissa: kävimme ruokakaupassa ja haimme postipaketit. Koska minulla meni töissä oli ajatellun ajan, emme ehtineet "puukauppaan" ostamaan saunapuita - ne ovat Nuorgamissa puolet halvempia kuin täällä. Mutta ei voi mitään, ostamme sitten täältä.  Pääasia, että niitä on riittävästi.  Jälleen sellainen asia, jota en ole tehnyt koskaan aiemmin ennenkuin täällä: ostanut saunapuita.

Norsknorsk julesalme laulettiin viime viikolla joulujuhlissa.  Oli vaikuttava. Kuunelkaa!

Tässä teksti:

Velsigna du dal over fjordan. Velsigna du lys over land.
Velsigna de evige ordan om håp og ei utstrakt hand.
Verg dette lille Du gav oss den dagen Du fløtta oss hit.
Så vi kjenne Du aldri vil la oss forkomme i armod og slit.

Vi levde med hua i handa, men hadde så sterk ei tru.
Og ett har vi visselig sanna: vi e hardhaussa vi som Du.
Nu har vi den hardaste ria, vi slit med å kave oss frem
mot lyset og adventsti'a, d'e langt sør tel Betlehem.

Guds fred over fjellet og åsen, la det gro der vi bygge og bor.
Guds fred over dyran på båsen og ei frossen og karrig jord.
Du ser oss i mørketidslandet. Du signe med evige ord
husan og fjellet og vannet og folket som leve her nord
(tekst og melodi av Trygve Hoff) 

3. adventtisunnuntai

 

Tänä viikonloppuna olemme nauttineet tyttären kanssa kotielämästä. Eli nykykielellä sanottuna kotoilleet. Osittain syynä on kyllä kova tuuli (10-14 m/s), joka ei pikkupakkaseen yhdistettynä totisesti houkuttele ulos.  Edes kaupunkin liikkeiden pitkät viikonlopun aukioloajat eivät ole saaneet meitä liikkeelle. Olemme paketoineet lahjoja, poltelleet kynttilöitä ja kirjoitelleet joulukirjeitä. Pitäisi vielä leipoa...

Torstaina kävimme Nuorgamissa jouluostoksilla ja hakemassa postista paketteja. Samalla postitimme joulukortit ja viimeiset paketit. Vähän huono tuuri ruokaostosten suhteen - porkkanat, lantut, punajuuret ja suolakurkut olivat kaikki loppuneet eikä valmislaatikoitakaan ollut kuin kaksi rasiaa lanttulaatikkoa. Torttutaikinaakin olisin ostanut, mutta en saanut ja niinpä on tehtävä taikina itse, jos torttuja haluaa. Leipäjuusto ei taas kuulu Nuorgamin kauppojen valikoimiin, koska norjalaiset eivät sitä osta.

Loppuperhe tulee tänne tuuliselle rannalle joulunviettoon, ja he tuovat tullessaan kinkun ja tarvittaessa muutakin. Tarkoituksenamme on käydä Nuorgamissa vielä loppuviikolla hakemassa paketteja, joten ehkä saamme hankittua sieltä vielä jouluruokia.
Mikään pedantti en ole jouluruokien ja tarjottavien suhteen, mutta kinkun haluan ja laatikot - sekä jotain hyvää kahvin kanssa. Pipareita ja torttuja.  Nyt on tilaisuus tehdä erilainen joulu ja aion todella hyödyntää sen.

                                 
Törsäsin ja tilasin paikallisesta leipomosta peräti kaksi täytekakkua jouluksi - suksesstortun ja tyttären toivomuksesta maailman parhaasta suklaaversion. (Ei ne kovin isoja ole, ajatelkaa niin!) Täytekakku ei ole koskaan kuulunut meidän jouluumme, mutta tänä vuonnapa kuuluu!


Joulukuusi taitaa olla mahdottomuus tänä vuonna.  Kuusia kyllä on myynnissä, mutta haluaisin ison ja minulla ei ole kattotelinettä autoon. Enkä haluaisi rutata kuusta autoon, jolloin neulasia löytyisi autosta vielä vuosienkin kuluttua. Ratkaisuna voisi olla, että mies tuo tullessaan jätesäkissä kuusen oksia.  Näin saisimme kuusen tuoksua taloon. Tekokuusi - jaa.  Enpä tiedä.  Mutta ehkä joulupuuasiakin järjestyy. Mänty?

Jouluvaloja olemme laitelleet jo marraskuun alkupuolelta ja tähdetkin ovat jo ikkunoissa. Yksi uusi valoketju odottaa vielä laittajaansa joko parvekkeen kaitelle tai talon eteen aidalle. Ostimme valosarjan torstaina Nuorgamista, mutta viime päivät on tuullut niin kovasti, ettei ole mitään halua lähteä virittämään sitä moiseen myrskyyn.

Norjalaissuomalainen kalenteri 2013

                   
Uusi Norjalaissuomalainen kalenteri on ilmestynyt.  Sen nimenä ei enää ole Ruijan kalenteri vaan nimenomaan Norjalaissuomalainen kalenteri - koko maata ajatellen.  Teemana ensi vuoden kalenterissa on veneet : Veneellä vesille - Med båt på vannet.

Norjalais-suomalainen liitto/Norsk-finsk forbund on jo 25 vuoden
ajan julkaissut seinäkalenteria. Tämän kalenterin erikoisuutena on, että niin suomalaiset kuin norjalaisetkin liputuspäivät on merkitty omilla lipuillaan. Tämän lisäksi kalenterista löytyvät suomalaiset nimipäivät, tietoa kuun kierrosta ja informaatiota pyhäpäivistä sekä Norjassa että Suomessa.

Kalenterin aihe vaihtelee vuodesta toiseen. Vuonna 2010 teemana olivat suomalaiset paikannimet Ruijassa. Vuonna 2011 kalenteri esitteli Pohjolan eläimiä sekä pyyntiä ja kalastusta. Vuonna 2012 vuorossa olivat hevoset.

 

Vuoden 2013 aiheena ovat veneet. Tuttu kuva annijokelaisesta Magnus Pedersenistä "Bølgen" -nimisen rannikkoveneen hytissä on valittu kansikuvaksi.

Kuvan on maaliskuussa 1977 ottanut taiteilija Arvid Sveen. Kuva oli yksi kuudesta voittajasta postimerkkikilpailussa, jonka Norjan Posti ja VG-lehti järjestivät aiheesta "Norja 2000 – Kuvia arkielämästä". Täten Magnus ja "Bølgen" julkaistiin myös postimerkkinä 9.9.1999.

Vuoden 2013 kalenterin toimittajina ovat olleet Maarit Garvo Vesisaaresta, ja Carita Jansson Oslosta. Raija Nakken Stavangerista on ollut konsultoivana jäsenenä toimituskunnassa. Toimitus on löytänyt monipuolisia kuvia veneistä, joita myötäilevät kertovat ja valaisevat tekstit.

Vuoden 2013 kalenteria voi ostaa suoraan NSL:n nettikaupasta tai kääntymällä liiton jäsenseurojen puoleen.

Katso NSL:n kotisivut: www.finskforbundet.no.

Kalenterin hinta on 80 Nkr.

Pappi tulee kaukaa - joulujumalanpalvelus

Huomenna - tai siis tänään - ohjelmassa suomenkielinen joulu/adventtijumalanpalvelus Annijoen kirkossa klo 18. Jumalanpalveluksen tulee suorittamaan Norjan suomalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan pappi Carita Jansson Oslosta.

Nyt täytyy paatuneen pakanankin ryhdistäytyä ja raahautua kirkkoon!  Luvassa joululauluja suomeksi ja norjaksi, suomenkielinen saarna ja kirkkokahvit (joita varten Sirpa J. kertoi leiponeensa 200 korvapuustia). Suomalaisia ja suomensukuisia saapunee paikalle ja koska me asumme näköyhteydessä kirkkoon niin en kyllä kehtaa olla menemättä paikalle.  Ja onhan se ihan selvä jatkumo itsenäisyyspäivänjuhlinnalle!


Tiedättekö te mikä on Kirkonkukko?
Se on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Norjan suomalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan tiedotuslehti. Sen voi tilata ilmaiseksi itselleen jokainen Norjassa asuva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ilmoittamalla osoittensa seurakunnalle. Lehti sisältää kaikenlaisia artikkeleita, myös lukijoiden kirjoittamia, ja viimeisen lehden sivumäärä on kunnioitettavat 95 sivua.
Tästä lisätietoja : http://www.finskekirken.com/kukko.html

Olen kuluneen vuoden aikana keskustellut muutaman kerran Carita Janssonin kanssa ja aina olen oppinut uutta. Hän on ollut pitkään siirtolaispappina ja seurannut näköalapaikalta suomalaisen maahanmuuttoa ja integroitumista norjalaiseen yhteiskuntaan.

Tiesittekö, että 1.1.2012 Norjassa asui 6.139 Suomen kansalaista?
Näistä kirkon jäseniä oli 5.581 eli suhteessa enemmän kuin kirkkoon kuuluvien osuus on Suomessa. Lisäksi on maassa noin 500 Suomessa syntynyttä, joiden kansalaisuus ei ole enää Suomi. Ja lisäksi lapsia, joilla on kaksoinkansalaisuus.
6.800 Suomen kansalaisella oli verokortti Norjassa vuonna 2011.  Arvion mukaan maassa asuu noin 8.000 suomalaista.

Huippuvuosi on ollut vuosi 2003, jolloin maassa oli muistaakseni yli 6.332 suomalaista eli enemmän kuin nyt.
Mutta tarkempia tilastotietoja ja kaikkea muutakin voitte kysellä itse rovasti Carita Janssonilta. Hän on aloittanut työnsä tasan 24 vuotta sitten, joten näköalaa on ...
http://www.finskekirken.com/yhteystiedot.html
 

Itsenäisyyspäivä - gratulerer med dagen!

Minä olen vähän myöhässä itsenäisyyspäiväjuttujeni kanssa, mutta hätäännyin laittamaan kakkukuvan blogiini, kun reipas tyttäreni on ko. kuvaa jo blogissaan "mainostanut".

Niin, tuo on siis kakku, jonka Finnmark fylkeskommune kustansi Suomen itsenäisyyspäiväksi työpaikalleemme.  Lippu löytyy talosta, kynttilän toin kotoa ja Suomi-karkit toi eläkkeelle jäänyt suomalainen kollega.
On perinne, että fylkeskommune kustantaa työpaikallemme täytekakun joulukuun 6. päivä. 
Ja meistä tällä hetkellä talossamme työskentelevästä kolmesta suomalaisesta ja yhdestä "puolisuomalaisesta" se tuntuu tosi hienolle!

Suomen itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluvat juhlat Vesisaaren kouluilla. Myös lastentarhat noteeraavat päivän.  Aamulla koko keskustan ala-aste marssi soihtukulkueena suomalaisen siirtolaisuuden muistomerkille, ns. kveenimonumentille, jossa tuli nauhalta Finlandia.  Koululla oli ohjelmassa kunniakonsulin puhe, glögiä ja piparia.  Annijoen koululla oli omat juhlat - niistä tyttö onkin jo blogissaan kertonut.

Iltakuudelta kaupungin läpi marssi pakkasessa piskuinen kulkua lapsia ja aikuisia.  Suomi-seura järjesti oman soihtukulkueen samaiselle monumentille, jossa oli ohjelmassa muutama puhekin - raikkaassa tuulessa.

Täällä on helppoa ja hienoa olla suomalainen!  Meidän maineemme on hyvä, maatamme ja sen historiaa tunnetaan ja monella on sukulaisia Suomessa. Rovaniemi on usealla tuttu ostoskaupunki ja Haaparannan  kautta moni ajaa Osloon. 

"Antti aisoja panevi" ja muita viisauksia

Kuva: Frank M. Ingilæ

Talvikausi on alkanut "virallisesti".  Sillä sitähän tämä enteilee: 
Antti (30.11.) turkin antaa,
Urpo (25.5.) sen orrelle kantaa.

Ja ainakin meillä täällä ylhäällä on pakkasta muutama aste, mutta reipas tuuli.  Turkki olis tarpeen, kun vain olis sellainen!

Ja jouluaikakin on samalla aloitettu: 
Anterus (30.11.) pyhät aloittaa
hyvä Tuomas (21.12.) joulun tuopi,
paha Nuutti (8.1.) pois ajaapi.

Ja vielä yksi Antin-päivään liittyvä:
Simo siltoja tekeepi,
Martti (11.11.) maata vahvistaapi,
Antti (30.11.) aisoja panee,
Nikolaus (19.12.) nivoopi kiinni.

Hyvää viikonloppua !

Kuva: Frank M. Ingilæ

            

Tänään fanitan Ingilæn kuvia, sillä tapasin hänet aamupäivällä. Asiallinen poliitikko Tanasta.       

Afrikka auttaa Norjaa ;-)

Sähköpostiin oli tullut tällainen vinkki facebook-maailmasta Rovaniemeltä.  Kiitos Seijalle!

Joulumyyjäisiä

Joulumyyjäisten aika on meneillään. Ensimmäiset lehti-ilmoitukset huomasin heti alkukuusta ja tahti kiihtyy.  Ei niin pientä kylää, ettei omia myyjäisiä. Ja useampiakin.

Viime viikonloppuna kävin pojan kanssa ensimmäisissä.  Tarjolla oli piparkakkuja, villasukkia ja vanttuita sekä kristillisiä kirjoja. Pääsia vaikutti olevan seurustelu : kahvin juonti ja täytekakun syönti.  Niin perin norjalaista, vai onko?

Yleisö oli jättänyt takkinsa naulakkoon ja istui rauhallisesti pöydissään jutelleen keskenään.  Kukaan ei näyttänyt ostavan mitään eikä kenelläkään näkynyt olevan ostoksia.  Kynttilät paloivat ja oli ihan viihyisän näköistä.

Huomenna ovat kylällä seuraavat myyjäiset.  Jälleen leivonnaisia ja käsitöitä, arvanmyyntiä ja kakkukahvia.  Pitäisiköhän käydä - josko siellä olisi jotain aivan ihanaa ja erilaista?  Vaikka tällaista.

 No, ainakin sieltä saa ostaa täytekakkukahvit ja samalla tulee tuetuksi jonkun yhteisön toimintaa. Joulumielen kohotusta sekin.

Hyvää viikonloppua!

Elokuviin - Reisen til julestjernen

 Olemme menossa lasten kanssa illalla elokuviin.  Vähän vastahakoisestihan ne lähtevät, isot lapset, mutta kun äiti haluaa, niin "uhrautuvat" kiltisti kuitenkin.

Elokuva on tämän vuoden uutuus, marraskuussa ensi iltansa saanut  uusi versio vanhasta  elokuvasta "Reisen til julestjernen".
Elokuva perustuu Sverre Brandtin satunäytelmään vuodelta 1924, joka on esitetty ensimmïsen kerran toisena joulupäivänä 1924. Näytelmää on esitetty paljon paitsi Norjassa myös ulkomailla. Se on norjalaisen jouluohjelmiston ikiklassikko, joka ehdottomasti kuuluu joulunviettoon.

Elokuva on esitetty Suomessakin tapaninpäivänä 1980.  Näin kertoo yle.fi  http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/matka-joulutahdelle
Muistelisin nähneeni elokuvan tuolloin.  Ja ainakin olen katsonut dvd:n vuodelta 1976.
Sekin on ihana, mutta odotan Gaupin ohjaamalta tämän vuoden versiolta aikamoista mielikuvituksen ilotulitusta.  Ainakin traileri lupaa sitä! 
http://www.filmweb.no/trailere/article1055929.ece

http://www.youtube.com/watch?v=fR6EaueRHWI&list=UUdI2m5v0cyCCOs4rhkYsXFA&index=1&feature=plcp

Norjalaiselokuva Matka joulutähdelle (Reisen til julestjernen, 1976) tuli tapaninpäivänä vuonna 1980. Se perustuu Sverre Brandtin suosittuun satunäytelmään kuninkaan Kultakutri-tyttärestä, joka ihastuu joulutähteen niin, että lähtee metsään sitä tavoittelemaan ja eksyy. Kuningas kiroaa koko joulutähden, joka sammuu ja tuottaa murheen valtakuntaan...   (yle.fi)


                
Tässä juoni norjaksi: 
En gang for lenge siden forsvant Kongens eneste datter, Gulltopp, da hun gikk ut i skogen for å finne Julestjernen. Dronningen døde av sorg og etterlot den fortvilede Kongen alene. Kongen forbannet Julestjernen slik at mørket og sorgen senket seg over hans rike. En kveld kom en gammel vismann til slottet, og fortalte Kongen at hvis han fikk Julestjernen til å lyse igjen innen 10 julekvelder vil Gulltopp vende tilbake. Det har nå gått 9 år og denne julen er Kongens siste håp for å finne Julestjernen. En kveld klarer Sonja å unnslippe røverne og rømme inn på Slottet. Der overhører hun den sørgelige historien til Kongen før hun blir oppdaget og tatt til fange. Hun ber om nåde idet den onde Greven vil kaste henne i fangehullet, og Kongen befaler at hun skal løslates fra røverne. Som takk for hjelpen legger Sonja ut på en reise for å finne Julestjernen.



 

Hätä ja huoli

                      

Perjantai ja kotiin lähtö.  Tunnen ansainneeni mukavan viikonlopun ja se onkin tiedossa, sillä kotiväki saapui illalla turvallisesti Jäämeren rannikolle. Dramatiikkaa sekä matkalla oleville että meille täällä päässä odottaville aiheutti pojan äkillinen sairastuminen Kaamasen ja Utsjoen välillä. Kun iso, reipas poika alkaa todella valittamaan vointiaan ja kipujaan niin en ollenkaan ihmettele, että mieheni  huolestui ihan oikeasti.  Jopa mukanaoleva rauhallinen koirakin oli reagoinut asiaan!

Hätänumero oli kertonut, ettei Utsjoella ole ketään eikä mitään.  Ainoa ambulanssikin on varattu.  Mieheni soitti minulle ja minä soitin - vapisevin sormin - Liisalle Utsjoelle, joka kertoi missä on vuodeosasto ja käski mennä sinne. Siellä on aina päivystävää sairaanhoitohenkilökuntaa. Ja sieltä on suora yhteys päivystävälle lääkärille ja mahdollisuus sairaankujetukseen tarvittaessa.

Jäin odottamaan, ja odottaessani varmisten kuinka lääkäripalvelut toimivat Vesisaaressa.  Emme ole koskaan tarvinneet sellaista apua, ja niinpä en tiennyt onko päivystystä ja missä ja miten. Nyt tiedän, ainakin periaatteessa.

Utsjoella selvisi, että pojalla oli ilmeisesti voimakas lihaskouristus selässä. Lääkäri Ivalosta oli pyytänyt varmistamaan, ettei kipua tunnu syvemmällä - ja kaikenlaista muuta asiaankuuluvaa. Olivat antaneet voimakasta lääkettä ja jonkin ajan kuluttua lisää.  Kipu oli helpottanut. Lihakset olivat ilmeisesti rentoutuneet.  Lääkäri antoi luvan jatkaa matkaa ja poika oli välittömästi nukahtanut autoon.

Iltamyöhällä perille saapuivat helpottunut mies, unelias poika ja iloinen koira. Voitte kuvitella, että joimme kiitollisina iltakahvit.

Muistakaa, että jollei pikkukunnissa ole päivystystä ja hätänumero tarjoaa tyhjää, niin missä on vuodeosasto, siellä on koulutettua sairaanhoitohenkilökuntaa! Ja heillä on yhteys lääkäriin ja tieto kuinka kuljetukset yms. tarvittaessa järjestetään.

Kiitos Utsjoelle avusta!

Tuon episodin täällä päässä hain tyttöä orkesteriharjoituksista ja ajattelin kääntää auton pihalle valmiiksi niin että pääsen lähtemään nopeasti, jos sitä tarvitaan, ja samalla niin, että toinenkin auto mahtuu portista sisään.

Ja juuri kun olin eilen blogannut hiekoitusongelmista, jäin kiinni jäätikölle eikä auto - raskas mersu - suostunut liikkumaan mihinkään. Eikähän sitä voi "tönäistä" liikkeelle! Onneksi oli hiekkaa, ja onneksi oli autossa karkeaa suolaakin useampi kilo ja niin liki puolen tunnin uurastuksen jälkeen auto kääntyi kuin kääntyikin omalle paikalleen - portinpieltä hipoen. Se kun oli välillä poikittain keskellä piha - keula kuusen alla ja perä portin pielessä

Että minä vihaan jäisiä kelejä!

Hiekoitusongelma - uusi ongelmalaji?



Viikot vierivät ja aika kuluu nopeasti. Sataa vuoroin vettä ja vuoroin lunta. Kolme viikkoa sitten satoi ensilumen, mutta se katosi muutaman päivän kuluttua.  Eilen oli kaunis aurinkoinen päivä ja maa oli lumeton. Yön aikana satoi kuitenkin sentin kaksi lunta ja nyt näyttää taas kirkkaammalta.

Mutta aurinko on armoton - kuten huomaatte - kohta sukelletaan kaamokseen!

Aurinko tänään 15.10 Vesisaaressa
nousee 9.03
etelässä 10.47
laskee 12.29

Päivä on lyhentynyt 20 t 34 min kesäpäiväntasauksesta.
Huomenna vastaava luku on 20 t 49 min

Kotiväkeä on saapumassa Jäämeren raukoille rajoille tänä iltana.  Toivottavasti keli suosii. Viime päivinä on ollut liukasta, siis jäistä, ja tieltä ulosajoja on sattunut tiuhaan tahtiin.  Norjalaisilla pakkaa olemaan liikaa vauhtia...  Ja jäiset tiet ovat pirullisia.

Niin, ja jäiset pihat - siitä meillä on kokemusta...  Koetiin nimittäin sekin, ettei pihalle pääse autolla.
Olen ensimmäistä kertaa elämässäni joutunut ostamaant saunapuita ja hiekkaa. Hiekkaa tarvitaan, jotta autolla pääsee portista pihalle.  Omalta pikkutieltä on pihaan ajettaessa pieni mäki ja päälle 90 asteen kurvi portista sisään, joten nastojen olisi paras pitää, ettei mene portinpieliin. Ja auto pitää vielä pystyä kääntämäänkin pihalla, joka on sekin pikkurinteessä.
Niinpä hiekkaa on oltava ja nyt minulla on auton perässäkin yksi säkki - kaiken varalta.  Ja portin pielessä ja rappujen alapäässä ja ...
Pikkusäkki hiekkaa maksaa noin 10 euroa ja sillä ei kauan aikaa juhlita.  Mutta pakko on hiekoittaa! Ja traktorihiekotus maksaa 300 Nkr eli noin 40 euroa.

                                                            
Niin se vain on, että aina on sydän syrjällään kun tietää omien olevan tien päällä.  750 km on pitkä matka ajaa pimeässä, liukkalla ja  huonolla kelillä, sen tiedän.  Siitä(kin) on kokemusta enkä totisesti toivo huonoa keliä kenellekkään.

Kallijoki - Skallelv

Kallijoen kylänraittia

Kesken pimevän perjantai-iltapäivän käytän koneelle lataamiani syyskuisia Kallijoki-kuvia - ne ovat mielestäni niin rauhallisen kauniita! -  ja teen ihan pienen bloggauksen kylästä. On se sen arvoinen.

Kotiinlähtö edessä.  Pöydällä jokaviikkoisista henkilökunnan arpajaista voittamani viinipullo ( - jo 5. tänä syksynä!). Viikonloppu ja saunailta! Piha hiekotettu ja mahdollinen auraus sovittu. Satelliittiantenni maksettu ja yli 200 kanavaa näkyvissä.  Lämpötila edelleen nollassa.

Aurinko  tänään Vesisaaressa
nousee   8.23
etelässä 10.46
laskee 13.07

Päivä on lyhentynyt 19 t 16 min kesäpäiväntasauksesta.


Kallijoki eli Skallelv on pieni suomalaistaustainen maatalouskylä Varanginvuonon rannalla noin 30 km Vesisaaresta itään keskellä upeita hiekkarantoja.  Kylän kohdilla on vuonon etelärannalla Venäjän raja ja Varanginvuono on jo tuolla kohdin aika leveä.  Se tarkoittaa huomattavasti arktisempaa ilmastoa kuin Vesisaaressa - puita ei kasva ja tuuli pyyhkii maisemaa.  Varanginvuonon sisemmistä osista puhumattakaan.
Puhekieli on ollut suomi miltei viime vuosiin saakka.  Ja niin paikkanimistössäkin kui sukunimissäkin suomi kuuluu edelleenkin ihan selvästi.
Kallijoki on yksi Pohjois-Norjan parhaista lohijoista ja se näkyy kesällä suomalaisautojen määrissä.

Kallijoki-sivut - katsokaapa sukunimiä!



kuva Kallijoki-sivuilta

Skallelv (Kven: Kallijoki) is a village by the Varangerfjord, near the town of Vadsø in Finnmark, the northernmost county of Norway.
Historically, Skallelv has been inhabited by the Kven population, more recently also newcomers from the more southern part of  Finland.
Skallelv (Kallijoki) is one of the very few villages that wasn't burned to the ground by the German troops at the end of WW2. Some wooden buildings are originally from before 1860 and even older.

Kallijoki laskee mereen - laskuvesi

Kuunnelkaan lopuksi musiikivideo.  Mielenkiintoinen, vai?

 

Lunta, vettä ja räntää - ja taas alusta!

Tässä maisemaa 1.11, kun oli juuri satanut reippaasti lunta.  Sen jälkeen on satanut räntää ja vettä niin että lumi kaikkosi - ja nyt taas sataa lunta. Lämpötila koko ajan nollassa.

Lumisade aiheuttaa tietenkin aurausongelmia.  Tielle ei ole pitkä matka, mutta kuitenkin niin pitkä ja mäkeä, ettei kola oikein riitä.  Ja pihaakin pitää kolata niin, että auton mahtuu kääntämään, koska portista sisäänajo on niin kapea, ettei portilla ole varaa vekslailla.

Viime viikolla jäljitimme traktorimiestä, joka ottaisi meidät lumilinkonsa suojaan.  Saimme vinkin ja kylästelimme pari taloa ennenkuin löytyi ns. varma tieto lammasfarmarista, joka auraa naapurista Esson pihan.  Laitoin tekstarin ja hän soitti illalla.  "Hyvää aamupäivää!" johon minä takeltelin, että hyvää iltaa - siis suomeksi.  Mies vaihtoi kielen norjaan ja sanoi, että kyllä hän on suomea koettanut opetella, mutta aina menee sekaisin.

Sovimme diilin.  Kylille mennessään tarvittaessa koukkaa ja ajaa noin 50 m kauttamme ja se maksaa 100 Nkr.  Siis ajaa pikkutiemme läpi - piha jää meidän kolattavaksi.  Soitto ja pyynnöstä auraaminen - sama noin 50 m lenkkitie - maksaa sitten 300 Nkr (40 €).
Toivon, ettei sada kovin tiuhaan - näillä hinnoilla!

 

Vähän kieliopinnoista ja päivän pituus Vesisaaressa tänään

Tyttö meni yksityiselle norjantunnille pojan kummitädin luo.  Se on tehokasta opetusta - vuosikymmenet Norjassa asunut suomalainen opetteja, jolla on halua ja kykyä opettaa.  Ihminen, joka tietää suomalaisen tavat ajatella ja tehdä virheitä niin ääntämisen kuin kieliopinkin kanssa.  Hän on luvannut auttaa tytärtä norjan kielen kivisellä polulla, kun näyttää kovasti siltä, ettei koulu siihen kykene. 

Nyt koulu opettaa kuitenkin norjaa norjaksi! Ei vielä suomeksi, vaikka saatavilla olisi päteviä opettajia. Se maksaa - eikä öljyvaltiolla liikene rahaa sellaiseen! 
Mutta eivät kuitenkaan enää opeta norjaa englanniksi lapselle, joka ei kovin paljoa osaa englantiakaan. Se olikin ihan älytöntä.

Ja iso kiitos Lucky dropsille  http://luckydrops.blogspot.no/ lokakuisen kieli-bloggaukseni komentoinnista : tilasin kotiin vinkkauksesi pohjalta kirjoja, joihin liittyy nettisivusto http://norskstart1-4.cappelendamm.no/
Saamme kirjat ensi viikolla. Tilasin myös kieliopin samalta tekijältä, joka soveltunee peruskoulutasolle.
http://cdon.no/search?q=norsk%20start#category_group_id=&avg_rating_5-from=&avg_rating_5-to=&sort-order=16&display=1&q=norsk%20start&mode=&page=1&category=0
Ja koulu suostui tilaamaan myös Norsk start -kirjasarjan!

Aikuisille on olemassa mm. tällainen oppikirjasarja http://praktisknorsk1.cappelendamm.no/  kuten Lucky drops neuvoikin. Vielä kerran vinkiksi muille, jotka ovat epätoivoisia norjan kielen kieliopillisia epäsäännöllisyyksiä ja poikkeuksia pohtiessaan.
Esim. milloin adjektiivi et-sanan edessä ei saakaan t-päätettä?  Tiedättekö?

Minä eksyin työpaikalle tytärtä odottelemaan. Maisema ikkunasta on tuon näköinen, ja pikkuhiljaa alkaa hämärtää. Päivä lyhenee nopeasti : huomenna päivä on Finnmarken-lehden mukaan 11 minuuttia lyhyempi kuin tänään.  Viikossa se tällä vauhdilla tekee yli tunnin!

Aurinko tänään Vesisaaressa:
nousee 7.49
etelässä 10.46
laskee 13.41

Päivä on lyhentynyt 18 t 8 min kesäpäivänseisauksesta.

Kaamos lähestyy uhkaavasti!

Annijoki taustalla

Kaamos-aika lähestyy uhkaavasti - enää reilut 3 viikkoa "armonaikaa"... Ensilumi satoi viime viikolla ja se on pysynyt.  Pakkasasteita on muutama. Täysikuu oli maanantaina ja revontuletkin ovat näyttäytyneet. Päivät ovat olleet uskomattoman aurinkoisia ja kauniita.  miksikähän en ole ottanut kuvia?
Lehdet mainostavat kuinka mukavaa onkaan pysytellä kotosalla eli kotoilla, poltella kynttilöitä, syödä hyvin ym.  Onhan se(kin) mukavaa.  Ja aina kylästelyreissut ja sopiva konsertti arjen katkaisee.
Mutta kyllä päivänvalo aina pimeän voittaa, vaikka kaamos onkin kaunista.

Ehkä se johtuu siitä, että olen syntynyt kesäkuussa, keskellä kesää ja yötöntä yötä - mutta mielestäni kesä on vuodenaika ylitse kaiken muun.

Toisaalta, vuosien takaisesta Jäämeren rannalla asumisesta ei kaamoksesta ole suinkaan jäänyt pahoja muistoja.  Paljon diakuvia, mutta ei mitään ikävää tunnetta selkärankaan.

Tulevan kaamoksen ja alkaneen marraskuun iloksi muutama syyskuinen kuva Varanginvuonolta. Kuvat voisivat olla vaikka tämänpäiväisiä, jos kuvittelette piemen lumikuorrutuksen maisemaan.

Annijoki taustalla

lähellä Mortensnesiä

Uuniemen satama

Nyt on perjantai ja viikonloppu alkamassa. Suomessa tulossa Pyhäinpäivä. 
Taidan olla viimeisiä talossa - eli on aika selviytyä äkkiä ulos...  Kauppaan ja kotiin.  Oli puhe lämmittää sauna ja paistaa pannaria.  Muutama hyvä video illaksi ja leppoisa ilta tiedossa.

God helg!

Lumimyrsky - ja napa-alueen matalapaine!

Ilmasto on koetellut koko Norjaa parin viimeisen päivän aikana - ja mekin täällä kaukana olemme saaneet osamme!

Eilen ajoin 17 km:n työmatkaa Annijoelle peräti 30 min. Kiltisti jonossa, eikä kukaan kiirehtinyt. Tuisku oli kova ja näkyvyys 0.

Työpaikan pihasta lähtiessäni en ollut ollenkaan varma pääsenkö koskaan Annijoelle saakka - saati sitten pihalle, johon on pieni mutta jyrkkä mäki tietä ja muutenkin aika huono ajaa.
Olen Suomessa Autoliiton perhejäsen, ja töistä lähtiessäni tallensin vielä netistä Norjan NAF:n tiepalvelun numeron (08 505) kännykkään. Mietin myös jäseneksi liittymistä Norjaankin, mutta se on kyllä turha tuplamaksu...  Jäsenyyshän toimii kaikkialla Euroopassa. (Norjasta saisi vain tosi kätevän NAF:n Veibokin!)
Harvoin olen noin epävarmana lähtenyt liikenteeseen, mutta nyt ei juurikaan ollut valinnanvaraa.
Ja olen kyllä sitä mieltä, että noin epävarmana ei pitäisikään lähteä liikenteeseen! Se on liian iso riski. Auton rattiin istuessa on unohdettava kaikki kiire ja luotettava rauhallisesti itseensä.

Huonoa keliä on luvassa vielä täksikin päiväksi, mutta huomenna pitäisi helpottaa.  Liikennesää on kehno, ja radio toistaa liikennevaroituksia.

Mikähän olisi suomeksi tämä napa-alueen matalapaine, josta allaolevassa storm.no:n artikkelissa puhutaan? 
Kuten luette/näette se muistuttaa trooppisia pyörremyrskyjä ja syntyy, kun Pohjoisnavalta liikkuu kylmää ilmaa paljon lämpimämmän Barentsinalueen yli. Lämpötilaero meren ja ilman välillä aiheuttaa tämän napa-alueen matalapaineen - joka onneksi ei ennusteiden mukaan näyttäisi unottuvan Itä-Finnmarkiin saakka!

http://www.storm.no/nyheter/polare-lavtrykk-kan-gi-nye-stormer-3909175.html
Kartet viser hvor stor sannsynlighet det er for vind over 25 sekundmeter, full stom, i perioden 25 til 29. oktober. Rødt er 100 prosent sannsynlighet, blått 10 prosent. Foto: StormGeo
Polare lavtrykk dannes når kald luft fra Arktis blåser sørover det mye varmere Barentshavet. Temperaturforskjellen gjør luften ustabil, og da kan luften noen ganger begynne å rotere.
Lavtrykkene kan minne om tropiske sykloner, med en virvel av skyer rundt et stille øye.
Akkurat som i tropiske sykloner er det temperaturforskjellen mellom hav og luft som er motoren. Og som dem svekkes de polare lavtrykkene når de kommer inn over land.

Onsdag oppdaget både Stats- og Storm-meteorologene at det dannet seg et polart lavtrykk øst for Bjørnøya. Lavtrykket har beveget seg sørvestover, og ser ut til å gå i oppløsning. Men forholdene er perfekte for at det skal danne seg flere.

Prognosene til StormGeo viser at det er stor sannsynlighet for storm både i Barentshavet og nær land fra Vest-Finnmark til Trøndelag de neste fem døgnene.
Kartet til høyre viser hvor det størst sannsynlighet for full storm i løpet av de neste fem døgnene.

Varovaisuutta liikenteeseen meille kaikille - koko talveksi!

APUVA - norjan opetus koulussa!

Kuva on hieno.  Pikkutypy otti sen syyskuun lopulla vuonon poikki kohti Kirkkoniemeä. Kuva on hieno, mutta nyt raivostuttaa.

Kertokoon joku olenko aivan kohtuuton!

Tarina menee näin: 14-vuotias tyttäreni meni nyt tammikuussa Norjassa kielitaidottomana kouluun, ja sai 2-3 tuntia viikossa norjan kielen opetusta. Tyttö ei ollut lukenut Suomessa ruotsia kuin muutaman kuukauden syksyllä, joten kaikki oli uutta.
Norjalaiseen tyyliin ei opetettu kielioppia, ei persoonapronomineja eikä verbien taivutuksia, vaan "kieltähän oppii puhumalla".  No joo, tyttö on ollut hyvä oppilas Suomessa pitkälti yli 9 keskiarvolla, mutta nyt alkoi tulla raja vastaan.

14-vuotias ei ole enää lapsi, joka matkii kuin papukaija ja oppii siten.  Hän on nuori, joka haluaa tietää mitä puhuu ennenkuin avaa suunsa.  Ja perisuomalaiseen tyyliin haluaa myös tietää, että se menee oikein.  Edes suhteellisen oikein. Kukaan koulussa ei välittänyt siitä eikä opettanut - siis opettanut ihan oikeasti. Nyt ajattelen, etteivät ne edes ymmärtäneet asiaa.

Norjalaisille kielioppi on kirosana ja kun maassa on kaksi kieltä ja tuhottomasti murteita, ei oikeaa kirjakieltä edes ole olemassa. Jokainen puhuu miten tykkää ja myös kirjoittaa miten tykkää - tai miten osaa. Kaikki on sallittua.
Niin meni kevät.

kuva: Laura Leppäjärvi

Syksyllä ensimmäinen kuukausi meni retkillä, ystävyyskouluvierailuilla ja vastaavilla ilman yhtä ainoaa oppituntia missään aineessa. Syyskuun lopulla kyselin muutaman kerran norjan tuntien perään ja sain vastauksen, että he juttelevat koululla ja tytön kanssa.  Eikä tapahtunut mitään.  Tyttökin alkoi hermostua. Koulupäivät olivat pitkiä, kun ei pysy mukana, ja apua ei ollut. Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän opetteleminen norjaksi kysyi minunkin kielitaitoani!

Kirjoitin pari viikkoa sitten rehtorille ja pyysin tapaamista.  Rehtori ilmoitti, ettei tytöllä ole oikeutta enempään ja kysyi milloin muutamme Suomeen. Ei kommenttia tapaamisesta.

Siis ensinnäkin: 
Elevar i grunnskolen med anna morsmål enn norsk og samisk har rett til særskild norskopplæring til dei har tilstrekkeleg dugleik i norsk til å følgje den vanlege opplæringa i skolen. Om nødvendig har slike elevar også rett til morsmålsopplæring, tospråkleg fagopplæring eller begge delar.”      
http://lovdata.no/all/tl-19980717-061-002.html#2-8

Suomenkielisellä lapsella on oikeus norjan kielen erityisopetukeen niin kauan, kunnes hän voi seurata opetusta.  Ja tarvittaessa oppilalla on oikeus myös äidinkielen opetukseen ja kaksikieliseen opetukseen lukuaineissa.

Ja toiseksi: Niin kauan kun lapsi on koulun kirjoissa, on koulu velvollinen huolehtimaan lakisääteisestä opetuksesta.  Perheen mahdolliset suunnitelmat eivät muuta ko. oikeutta. Ja mistäs sitä koskaan tietää?

kuva: Laura Leppäjärvi

Viime viikolla alkoi norjan opetus -  englanniksi. Opettaja sinänsä ok, mutta tytön englannin taito ei ole vielä kovinkaan kummoinen.  Ja materiaali tarkoitettu norjalaisille lukemaan opetteleville.  "Parate ordbilder :  der er ord som raskt blir gjenkjent, en trenger ikke ta for seg den enkelte bokstav for å kjenne igjen ord." ja mukana rivi sanoja: jo, ja, nå, ny, står, helt, både, vært, veg, ord ja tehtävänä kirjoittaa jokaisesta sanasta yksi lause. Lause, jossa ko. sana esiintyy.
Että siis mitä?

Kuinka miltei kielitaidoton lapsi voi kirjoittaa lauseen, jossa esiintyy sana vært?  Hänhän ei edes tunnista sanaa eikä sitä tuossa muodossa löydy sanakirjoistakaan.

Tänään koululla on ollut palaveri (jossa ei ollut mukana suomen opettaja, ei rehtori eikä minuakaan kutsuttu).  Tyttö soitti ja sanoi melkein huutaneensa, ettei hän osaa englantia niin paljoa, että voi opetella norjaa englanniksi.  Ja kertoi sanonneensa, ettei hänestä sanojen riviin paneminen ole puhetta, vaan pitäisi olla tietoa kielen perusasioista. Siitä kirotusta kieliopista. Luokanope ja norjan ope sekä kevään norjan ope (joka osaa vanhaa suomea) olivat kehoittaneet pyytämään aina apua - mutta miten pyytää apua, kun ei osaa kertoa mitä ei ymmärrä eikä osaa käyttää kieltä edes kysyäkseen.  Ja kun apua tarvitsee koko ajan.

Seurauksena palaveri ensi viikolla heti koulujen syysloman jälkeen. Nyt minutkin kelpuutettiin mukaan. Ja rehtori.

kuva: Laura Leppäjärvi

Miten te muut selvisitte näistä ?

Tässä linkki PISA-tutkimukseen, joka osittain antaa vastaukset bloggauksen ongelmiin.  Norjalaisten koulunkäynti on PISA-tutkimuksenkin valossa pelkää leikkimistä ja viihtymistä. Oppiminen on toissijaista.
http://www.pisa.no/index.html

Niinpä norjalaisilla todistuksilla onkin vaikea saada opiskelupaikkaa Suomesta edes ammattikoulusta, kuten eräs äiti eilen kertoi puhelimessa.
Ja - vanha kyynikko astuu esiin - Norjan taloudellinen menestys on kupla, joka kyllä puhkeaa aikanaan.  Mutta nautitaan niin kauan kun voidaan!

PS. Tämä ei ollut tarkoittamani bloggaus koulunkäynnistä, vaan hetkellinen mielenilmaus!

Raivostuttaa



angry...



 Raivostuttaa, kun en saa blogista mielestäni.  En osaa enkä jaksa.  Haluaisin ulkonäöstä selkeän, mutta mielenkiintoisen.  Muutama väri ja silmäiltävä teksti.  Mutta se onkin vaikeampaa kuin ajattelisi...

Vanha mikä vanha.  Niin kai se on.

Ja sataa vettä. Sumua. Onneksi on perjantai!
                   

ALV pois Suomen kännykkälaskuista!

syksy ja lampaita kootaan pikkuhiljaa

Eräästä blogista luin, että Suomen operaattoreiden kännykkälaskuista on mahdollista saada alvin osuus takaisin sen perusteella, että asuu EU:n ulkopuolella, Norjassa. 

Soitin Elisaan ja Soneraan ja pyysin tarvittavat lomakkeet.  Elisa lähetti linkin, josta tulostaa lomake,  ja Sonera lähetti postissa paperin.
 
Täytin lomakkeet ja palautin.  koska vastausta ei kuulunut, soitin tänään ja kysyin. Ja: Elisa ei ollut lomaketta saanut, mutta Sonera oli. Toimtin Elisalle faksilla uuden.
Elisa ei voi palauttaa jo maksettuja alv-maksuja suoraan, vaan ne pitää hakea takaisin verottajalta. Sonera voi palauttaa maksut joko tilille tai hyvittää seuraavissa laskuissa. Hyvä Sonera (kerrankin!).
Alvin palautus on mahdollista saada myös takautuvasti - aina siitä saakka, kun on EU:n ulkopuolelle muuttanut.

Kiitos vinkistä!

Soneralle on myös tullut elokuun alussa uusi liittymätyyppi, joka tekee maiden väliset puhelut "edullisimmaksi". Vastaanottomaksua ei ole ja soitot...  Katsokaa itse, jos on tarvetta ja kiinnostusta asiaan!

rauhallinen kaveri

Minä kaipaisin teiltä bloggaajilta vastaavia arkipäivän vinkkejä.  Tyyliin: "kuinka selvitä hengissä Norjassa".  Jokainen meistä takoo päätään seinään samojen asioiden kanssa.  Mikään virallinen taho ei auta meitä, jotka jo osamme kieltä - ja kuitenkin byrokratia on erilaista kuin koti-Suomessa.

Esimerkiksi lapsilisän voi koettaa hakea alle 18-vuotiaalle lapselle, joka asuu Suomessa, ja perheen isä tai äiti on töissä Norjassa.  Ikäraja on vuoden korkempi kuin Suomessa. Puolalaiset ovat huomanneet tämän, ja Norja maksaa aikamoisen määrän lapsilisiä Puolaan!

Seuraava bloggaus tulee ehkä koulusta.  Oikeudesta suomen kielen opiskeluun, esimerkiksi.  Sehän on oleellinen osa ulkosuomalaislapsen elämää, JOS paluu kotimaahan on mahdollinen.
Kuinka olette asiaa ajatelleet?
Ja miten ruotsin kielen kanssa, jos on kenties tarkoitus palata kotimaahan?  

Sunnutairetkellä

Kuvat kertokoot puolestaan millaista oli syyskuun lopun sunnuntairetkellä....