Yksi vuosi on jälleen miltei ohitettu onnellisesti. Perhepiiri on terveenä ja kasassa. Isot lapset pärjäävät ja vaikuttavat tervejärkisiltä, hyvin käyttäytyviltä sekä tyytyväisiltä. Nuoremmat lapset ovat iltojemme ilo: reippaita ja mukavia aikuisenalkuja hekin. Välillä huomaan haikeana kuinka pian aika kuluukaan... Saunan lauteilla laulelemani "kunpahan säästyis äidin lapset kylmältä maailmassa" on niin totta. Että lapsilla on kaikki hyvin, on tärkeintä koko maailmassa.
Vuoden kuluessa on pienet harmit selätetty ja suurilta vastoinkäymisiltä ja onnettomuuksilta on vältytty. Vuosi on ollut onnellisesti erilainen. Se on ollut mm. pendelöintiä kahden meren välissä. Välillä on ollut tunne, että olen aina väärässä paikassa. Mutta kaiken kaikkiaan vuosi on mennyt todella hyvin ja olo on kiitollinen.
Kiitän teitä kaikkia kaikesta ilosta, avusta ja tuesta, jota olen kuluvan vuoden aikana saanut. Se on ollut todella tärkeää ja antanut uskoa ja väriä elämään.
Todennäköisesti lopettelen tämän blogin tällaisena "vuoden projekti-blogina" - oivallinen ajankohta, kun kuvatilakin alkaa olla täynnä. Ehkä jatkan toisella nimellä, ehkä en. Elämä jatkuu joka tapauksessa ja "aurinko on tallella",vaikka täällä kaamos jatkuukin vielä vajaat 3 viikkoa.
