Lumimyrsky - ja napa-alueen matalapaine!

Ilmasto on koetellut koko Norjaa parin viimeisen päivän aikana - ja mekin täällä kaukana olemme saaneet osamme!

Eilen ajoin 17 km:n työmatkaa Annijoelle peräti 30 min. Kiltisti jonossa, eikä kukaan kiirehtinyt. Tuisku oli kova ja näkyvyys 0.

Työpaikan pihasta lähtiessäni en ollut ollenkaan varma pääsenkö koskaan Annijoelle saakka - saati sitten pihalle, johon on pieni mutta jyrkkä mäki tietä ja muutenkin aika huono ajaa.
Olen Suomessa Autoliiton perhejäsen, ja töistä lähtiessäni tallensin vielä netistä Norjan NAF:n tiepalvelun numeron (08 505) kännykkään. Mietin myös jäseneksi liittymistä Norjaankin, mutta se on kyllä turha tuplamaksu...  Jäsenyyshän toimii kaikkialla Euroopassa. (Norjasta saisi vain tosi kätevän NAF:n Veibokin!)
Harvoin olen noin epävarmana lähtenyt liikenteeseen, mutta nyt ei juurikaan ollut valinnanvaraa.
Ja olen kyllä sitä mieltä, että noin epävarmana ei pitäisikään lähteä liikenteeseen! Se on liian iso riski. Auton rattiin istuessa on unohdettava kaikki kiire ja luotettava rauhallisesti itseensä.

Huonoa keliä on luvassa vielä täksikin päiväksi, mutta huomenna pitäisi helpottaa.  Liikennesää on kehno, ja radio toistaa liikennevaroituksia.

Mikähän olisi suomeksi tämä napa-alueen matalapaine, josta allaolevassa storm.no:n artikkelissa puhutaan? 
Kuten luette/näette se muistuttaa trooppisia pyörremyrskyjä ja syntyy, kun Pohjoisnavalta liikkuu kylmää ilmaa paljon lämpimämmän Barentsinalueen yli. Lämpötilaero meren ja ilman välillä aiheuttaa tämän napa-alueen matalapaineen - joka onneksi ei ennusteiden mukaan näyttäisi unottuvan Itä-Finnmarkiin saakka!

http://www.storm.no/nyheter/polare-lavtrykk-kan-gi-nye-stormer-3909175.html
Kartet viser hvor stor sannsynlighet det er for vind over 25 sekundmeter, full stom, i perioden 25 til 29. oktober. Rødt er 100 prosent sannsynlighet, blått 10 prosent. Foto: StormGeo
Polare lavtrykk dannes når kald luft fra Arktis blåser sørover det mye varmere Barentshavet. Temperaturforskjellen gjør luften ustabil, og da kan luften noen ganger begynne å rotere.
Lavtrykkene kan minne om tropiske sykloner, med en virvel av skyer rundt et stille øye.
Akkurat som i tropiske sykloner er det temperaturforskjellen mellom hav og luft som er motoren. Og som dem svekkes de polare lavtrykkene når de kommer inn over land.

Onsdag oppdaget både Stats- og Storm-meteorologene at det dannet seg et polart lavtrykk øst for Bjørnøya. Lavtrykket har beveget seg sørvestover, og ser ut til å gå i oppløsning. Men forholdene er perfekte for at det skal danne seg flere.

Prognosene til StormGeo viser at det er stor sannsynlighet for storm både i Barentshavet og nær land fra Vest-Finnmark til Trøndelag de neste fem døgnene.
Kartet til høyre viser hvor det størst sannsynlighet for full storm i løpet av de neste fem døgnene.

Varovaisuutta liikenteeseen meille kaikille - koko talveksi!

APUVA - norjan opetus koulussa!

Kuva on hieno.  Pikkutypy otti sen syyskuun lopulla vuonon poikki kohti Kirkkoniemeä. Kuva on hieno, mutta nyt raivostuttaa.

Kertokoon joku olenko aivan kohtuuton!

Tarina menee näin: 14-vuotias tyttäreni meni nyt tammikuussa Norjassa kielitaidottomana kouluun, ja sai 2-3 tuntia viikossa norjan kielen opetusta. Tyttö ei ollut lukenut Suomessa ruotsia kuin muutaman kuukauden syksyllä, joten kaikki oli uutta.
Norjalaiseen tyyliin ei opetettu kielioppia, ei persoonapronomineja eikä verbien taivutuksia, vaan "kieltähän oppii puhumalla".  No joo, tyttö on ollut hyvä oppilas Suomessa pitkälti yli 9 keskiarvolla, mutta nyt alkoi tulla raja vastaan.

14-vuotias ei ole enää lapsi, joka matkii kuin papukaija ja oppii siten.  Hän on nuori, joka haluaa tietää mitä puhuu ennenkuin avaa suunsa.  Ja perisuomalaiseen tyyliin haluaa myös tietää, että se menee oikein.  Edes suhteellisen oikein. Kukaan koulussa ei välittänyt siitä eikä opettanut - siis opettanut ihan oikeasti. Nyt ajattelen, etteivät ne edes ymmärtäneet asiaa.

Norjalaisille kielioppi on kirosana ja kun maassa on kaksi kieltä ja tuhottomasti murteita, ei oikeaa kirjakieltä edes ole olemassa. Jokainen puhuu miten tykkää ja myös kirjoittaa miten tykkää - tai miten osaa. Kaikki on sallittua.
Niin meni kevät.

kuva: Laura Leppäjärvi

Syksyllä ensimmäinen kuukausi meni retkillä, ystävyyskouluvierailuilla ja vastaavilla ilman yhtä ainoaa oppituntia missään aineessa. Syyskuun lopulla kyselin muutaman kerran norjan tuntien perään ja sain vastauksen, että he juttelevat koululla ja tytön kanssa.  Eikä tapahtunut mitään.  Tyttökin alkoi hermostua. Koulupäivät olivat pitkiä, kun ei pysy mukana, ja apua ei ollut. Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän opetteleminen norjaksi kysyi minunkin kielitaitoani!

Kirjoitin pari viikkoa sitten rehtorille ja pyysin tapaamista.  Rehtori ilmoitti, ettei tytöllä ole oikeutta enempään ja kysyi milloin muutamme Suomeen. Ei kommenttia tapaamisesta.

Siis ensinnäkin: 
Elevar i grunnskolen med anna morsmål enn norsk og samisk har rett til særskild norskopplæring til dei har tilstrekkeleg dugleik i norsk til å følgje den vanlege opplæringa i skolen. Om nødvendig har slike elevar også rett til morsmålsopplæring, tospråkleg fagopplæring eller begge delar.”      
http://lovdata.no/all/tl-19980717-061-002.html#2-8

Suomenkielisellä lapsella on oikeus norjan kielen erityisopetukeen niin kauan, kunnes hän voi seurata opetusta.  Ja tarvittaessa oppilalla on oikeus myös äidinkielen opetukseen ja kaksikieliseen opetukseen lukuaineissa.

Ja toiseksi: Niin kauan kun lapsi on koulun kirjoissa, on koulu velvollinen huolehtimaan lakisääteisestä opetuksesta.  Perheen mahdolliset suunnitelmat eivät muuta ko. oikeutta. Ja mistäs sitä koskaan tietää?

kuva: Laura Leppäjärvi

Viime viikolla alkoi norjan opetus -  englanniksi. Opettaja sinänsä ok, mutta tytön englannin taito ei ole vielä kovinkaan kummoinen.  Ja materiaali tarkoitettu norjalaisille lukemaan opetteleville.  "Parate ordbilder :  der er ord som raskt blir gjenkjent, en trenger ikke ta for seg den enkelte bokstav for å kjenne igjen ord." ja mukana rivi sanoja: jo, ja, nå, ny, står, helt, både, vært, veg, ord ja tehtävänä kirjoittaa jokaisesta sanasta yksi lause. Lause, jossa ko. sana esiintyy.
Että siis mitä?

Kuinka miltei kielitaidoton lapsi voi kirjoittaa lauseen, jossa esiintyy sana vært?  Hänhän ei edes tunnista sanaa eikä sitä tuossa muodossa löydy sanakirjoistakaan.

Tänään koululla on ollut palaveri (jossa ei ollut mukana suomen opettaja, ei rehtori eikä minuakaan kutsuttu).  Tyttö soitti ja sanoi melkein huutaneensa, ettei hän osaa englantia niin paljoa, että voi opetella norjaa englanniksi.  Ja kertoi sanonneensa, ettei hänestä sanojen riviin paneminen ole puhetta, vaan pitäisi olla tietoa kielen perusasioista. Siitä kirotusta kieliopista. Luokanope ja norjan ope sekä kevään norjan ope (joka osaa vanhaa suomea) olivat kehoittaneet pyytämään aina apua - mutta miten pyytää apua, kun ei osaa kertoa mitä ei ymmärrä eikä osaa käyttää kieltä edes kysyäkseen.  Ja kun apua tarvitsee koko ajan.

Seurauksena palaveri ensi viikolla heti koulujen syysloman jälkeen. Nyt minutkin kelpuutettiin mukaan. Ja rehtori.

kuva: Laura Leppäjärvi

Miten te muut selvisitte näistä ?

Tässä linkki PISA-tutkimukseen, joka osittain antaa vastaukset bloggauksen ongelmiin.  Norjalaisten koulunkäynti on PISA-tutkimuksenkin valossa pelkää leikkimistä ja viihtymistä. Oppiminen on toissijaista.
http://www.pisa.no/index.html

Niinpä norjalaisilla todistuksilla onkin vaikea saada opiskelupaikkaa Suomesta edes ammattikoulusta, kuten eräs äiti eilen kertoi puhelimessa.
Ja - vanha kyynikko astuu esiin - Norjan taloudellinen menestys on kupla, joka kyllä puhkeaa aikanaan.  Mutta nautitaan niin kauan kun voidaan!

PS. Tämä ei ollut tarkoittamani bloggaus koulunkäynnistä, vaan hetkellinen mielenilmaus!

Raivostuttaa



angry...



 Raivostuttaa, kun en saa blogista mielestäni.  En osaa enkä jaksa.  Haluaisin ulkonäöstä selkeän, mutta mielenkiintoisen.  Muutama väri ja silmäiltävä teksti.  Mutta se onkin vaikeampaa kuin ajattelisi...

Vanha mikä vanha.  Niin kai se on.

Ja sataa vettä. Sumua. Onneksi on perjantai!
                   

ALV pois Suomen kännykkälaskuista!

syksy ja lampaita kootaan pikkuhiljaa

Eräästä blogista luin, että Suomen operaattoreiden kännykkälaskuista on mahdollista saada alvin osuus takaisin sen perusteella, että asuu EU:n ulkopuolella, Norjassa. 

Soitin Elisaan ja Soneraan ja pyysin tarvittavat lomakkeet.  Elisa lähetti linkin, josta tulostaa lomake,  ja Sonera lähetti postissa paperin.
 
Täytin lomakkeet ja palautin.  koska vastausta ei kuulunut, soitin tänään ja kysyin. Ja: Elisa ei ollut lomaketta saanut, mutta Sonera oli. Toimtin Elisalle faksilla uuden.
Elisa ei voi palauttaa jo maksettuja alv-maksuja suoraan, vaan ne pitää hakea takaisin verottajalta. Sonera voi palauttaa maksut joko tilille tai hyvittää seuraavissa laskuissa. Hyvä Sonera (kerrankin!).
Alvin palautus on mahdollista saada myös takautuvasti - aina siitä saakka, kun on EU:n ulkopuolelle muuttanut.

Kiitos vinkistä!

Soneralle on myös tullut elokuun alussa uusi liittymätyyppi, joka tekee maiden väliset puhelut "edullisimmaksi". Vastaanottomaksua ei ole ja soitot...  Katsokaa itse, jos on tarvetta ja kiinnostusta asiaan!

rauhallinen kaveri

Minä kaipaisin teiltä bloggaajilta vastaavia arkipäivän vinkkejä.  Tyyliin: "kuinka selvitä hengissä Norjassa".  Jokainen meistä takoo päätään seinään samojen asioiden kanssa.  Mikään virallinen taho ei auta meitä, jotka jo osamme kieltä - ja kuitenkin byrokratia on erilaista kuin koti-Suomessa.

Esimerkiksi lapsilisän voi koettaa hakea alle 18-vuotiaalle lapselle, joka asuu Suomessa, ja perheen isä tai äiti on töissä Norjassa.  Ikäraja on vuoden korkempi kuin Suomessa. Puolalaiset ovat huomanneet tämän, ja Norja maksaa aikamoisen määrän lapsilisiä Puolaan!

Seuraava bloggaus tulee ehkä koulusta.  Oikeudesta suomen kielen opiskeluun, esimerkiksi.  Sehän on oleellinen osa ulkosuomalaislapsen elämää, JOS paluu kotimaahan on mahdollinen.
Kuinka olette asiaa ajatelleet?
Ja miten ruotsin kielen kanssa, jos on kenties tarkoitus palata kotimaahan?