Kirkkoniemeen vuonon vastarannalle

 

Neljän päivän työreissu Kirkkoniemeen alkoi tänään kauniissa auringonpaisteessa. Olen jo kertonutkin, että työnantaja esitti "ummikkolapseni'  mukaanottamista reissulle, koska kouluilla on juuri nyt talviloma. Työnantaja kustansi myös tyttären hotellin.  Hienoa! Ja kannustavaa.
Tiedän kokemuksesta, että Suomessa suhtaudutaan asiaan tosi nuivasti. Isonkaan lapsen mukaanottaminen kirjamessuille ei ole hyväksyttävää, mitä on joskus ollut hieman vaikea käsittää.  Mutta ehkäpä se on sitä suomalaismetsien ahtautta vain kaikki?!

Ajelimme auringonpaisteessa halki satumaiseman ja pitkin vuonon rantoja.  Kahvit - ihan muuten vain - Varangerbotnissa.  Ja Näätämössä pistäydyimme tankkaamassa ja pudottamassa pari kirjettä postilaatikkoon. Kotimaa ei kuitenkaan kutsunut sen enempää, vaan Kirkkoniemen uusi Thon hotelli kuulosti ihan sopivalta kohteelta.
Tie on hyväkuntoinen, miltei sula ja ah, niin kaunis...  Tyttö kuvasi liikkuvasta autosta meille yhteiset kuvat blogeihimme.

Matkaa Kirkkoniemeen tulee n. 150 km ja tarkoittaa talvikelillä noin 3-3½ tuntia. On mutkia ja mäkiä sen verran tiuhaan tahtiin nimittäin, ettei suomalaismetsien kasvatti oikein arvaa painaa kaasua kovin raskaasti.  Ja moinen varovaisuus ärsyttää norjalaisia, jotka ajavat sumeilematta ohi .
Joskus mietin, että mahtavatko hekään tuntea aina tietä vai mennäänkö hullun tuurilla...
Sillä tottahan on, että Pohjois-Suomen porokolareissa ja tieltäajoissa hyvin usein on syypäänä norjalainen, joka kaahaa!

Kirkkoniemeen päästyämme lounasta hotellilla, jonkin aikaa orientoitumista paikkaan ja klo 18 Finnmarkin kansainvälisten kirjallisuusfestivaalien avajaiset elokuvateatteri Aurorassa. 135 hengen sali oli tupaten täynnä.  Oli ohjelmaa: Laila Stien luki Nils-AslakValkeapään runon, Aina Basso luki otteita uusimmasta kirjastaan, Öystein Wiik lauloi ja luki, Joanes Wiik luki runojansa, Jenny Svensson oli tehnyt koreografian esittämäänsä tanssiin ja Songs of the Heart esiintyi).  Kaikki meni hyvin.

Illalla mutka kaupassa.  Ihania pussilakanapakkauksia, kevätverhot kumpaankiin makuuhuoneeseen yms.

Ja aivan illalla esiintyivät hotellilla vielä Helga Flatland, Öystein Wiik ja Johan Theorin.
Kaikista heistä voisi kertoa paljonkin, mutta...

Huomenna on uusi, ihana päivä!

Kuvaretki Nuorgamiin

Nessebyn (Uuniemen) kirkko ja satama

Taustalla Vestre Jakobselv, siis Annijoki

Sama maisema koko vuonon leveydeltä

Miltei Nuorgamissa

Kotosalla : flunssa

Olemme olleet pikkutypyn kanssa muutaman päivän kanveesissa, kotosalla ja flunssassa.
Pari päivää meni ihan vain nukkuen. Tänään näyttää ja tuntuu paremmalta. Pikkutypy oli jo niin voimissaan, että innostui imuroimaan ja luutuamaan lattiat. (Ihana tyttö!)Vaihdoimme lakanatkin.
Päivä oli kirkas ja kaunis - ihan selvästi kevättä ilmassa, vaikka en ulkona käynytkään...

Ja jos huomenna on sopiva päivä (mitä se sitten tarkoittaakin), niin käymme Nuorgamissa kaupassa ja postissa. Samalla voimme soittaa muutamat "euron sunnuntai -puhelut".

Ylihuomennahan on jälleen maanantai ja silloin on tarkoitus mennä töihin ja kouluun. Keskiviikkona on loppuviikon työreissulle lähtö.  Pikkutypy lähtee mukaan, koska silloin on hiihtoloma koulusta.

Olenkohan kertonut, kuinka huomaavainen työnantajani on : minulla on työreissu ke-la-ilta ja oli tiedossa, että minulla on tytär mukanani Norjassa ja kouluilla hiihtoloma juuri samaan aikaan. Niinpä työnantaja tarjoitui varaamaan minulle 2 h huoneen hotellista ja kustantamaan tyttöni täysihoidon hotellissa ko. aikana, jotta hän voi tulla mukaan eikä minun tarvitse huolehtia hänen pärjäämisestään (= ummikkona Norjassa).
Hän olisi jopa päässyt mukaan juhlaillalliselle panoramaravintolaan syömään kuningasrapua - muttei "ymmärtämättömyyttään" halunnut.  (Olisi kannattanut haluta - elämys sekin jo muutenkin, ja 105 euroa illallinen/hlö!)

Olen otettu.  En ole Suomessa kuullut vastaavasta.

Saunakaupunki ja jääuintia - sekä kyhmyhaahka

Vil revitalisere Vadsø som badstuby

Vesisaareen, Norjan "saunapääkaupunkiin", muutti syksyllä Stavangerista nuorehko arkkitehti Mathias Wijnen, jonka mielestä saunakulttuuri ei näy Vesisaaren kaupunkikuvassa - niin "saunakaupunki" kuin Vesisaari mainostaakin olevansa.
(Ja sitähän kaupunki on varmasti ollutkin, kiitos suomalaisten!)

Maanantaina Wijnen on esittänyt Vesisaaressa suunnitelmansa uuden yhteissaunan rakentamiseksi kaupunkiin. Kaverina projektissa "Kylpemiskulttuuri - intialaisesta kylvystä suomalaiseen saunaan" Wijnenillä on Ottar Zahl Jonassen, jonka mielestä on korkea aika rankentaa yhteissauna kaupunkiin.  Mieluummin kaupungin itäpään rantaan, mutta pääasia, että yhteisöllisyyttä lisäävä sauna saadaan rakennettua jonnekin. Miesten mukaan saunasta tulisi mainio kokoontumispaikka kaupungin asukkaille.

Niinpä. Miksei. Tottakai.
Arkkitehtitoimston piirroksista on kyllä suomalaisuus kaukana - katsokaapa vaikka kuvaa! En tiedä haittaako mitään, mutta ainakin minun on vaikea hahmottaa ko. rakennelmia saunaksi ja pukuhuoneiksi - vai miten nuo kovat on ymmärrettävä!

Seuraava kuva, joka löytyi myös NRK:n uutisista, on sen sijaan harvinainen selvä : uintia talvisessa Jäämeressä.

 

Etter ha tatt badstue kan du løpe rett ut i Varangerfjorden.

Löysin saunakaupunkisivuilta NRK:n uutisista linkin mielenkiintoiseen uutiseen joulukuulta 2010.  Alla oleva linkki uutiseen ja videonpätkään (katsokaapa!!!) kertoo, että Pykeijan pikkukylään Varanginvuonon etelärannalla, siis ns. Pikku-Suomeen, virtasi talvella 2010 bussilasteittain turisteja UIMAAN. 

Video kertoo suomalaisen matkatoimiston järjestävän pikaisen uintimatkan Jäämeren aaltoihin - eikä sillä reissulla joudeta saunomaan.  Riisutaan ja puetaan joko ulkona tai bussissa, ja uidaan bikineissä kuten ainakin hiekkarannoilla.
Filmin kohderyhmänä olivat Suomessa asuvat ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat ja reippaita näyttivät olevan. HUH.
Hieman kärkkäästi toimittaja kysyi oppaalta (vai oliko matkatoimiston johtaja, en muista), että hän siis rahastaa Norjalla.  Niin, vastasi mies ja hymyili.

http://www.nrk.no/nyheter/distrikt/troms_og_finnmark/1.7423442

Niin.  Miksei rahastaisi? Mietin mikseivät norjalaiset tee vastaavaa.
Tästä aiheesta voisin kirjoittaa oman bloggauksen joskus, joten jätän kommenttini nyt väliin.

Eilen oli lehdessä juttu lintuturismista.  Lintubongareita tulee etenkin Suomesta, mutta myös muualta, mutta täällä ei ole huomattu sitä. Matkanjärjestävät ovat useinmiten suomalaisia. Norjalaiset keskittyvät metsästykseen ja kalastukseen.
Ruotsissakin lintubongaus on yleistä ja  Englannissa lintubongareita on enemmän kuin golfaajia. Varanginvuono on Euroopan paras lintujen havainnointipaikka, joten tulijoita olisi, jos olisi tarjontaa ja yöpymismahdollisuuksia.


Kyhmyhaahka on arktisten alueiden lintu, joka pesii Siperiassa ja talvehtii Varanginvuonolla. Se on Finnmarkin säännöllinen talviasukas ja Varanginvuono sekä Vesisaaren satama ovat kuuluisia talvisista kyhmyhaahkaparvistaan.
(kuva netistä)

Hildosen kakkuja ja leivoksia

Käytin lauantaina pikkutypyä Hildosella leivoskahvilla ja hän kuvasi kakkuja blogejamme varten.

Tämä oli sunnuntaina varastoon tehty bloggaus. Hätävara siis!

Ruijan konto ja karu häviö

Samuli Paulaharju käytti kirjoissaan merisavusta ilmausta Ruijan konto.  Kuvaava ilmaus. Kuulostaa juuri sellaiselta mereltä hitaasi hiipivältä salakavalalta sumulta, joka tukehduttaa maiseman.                                  

Tänään on sellainen konto-päivä.  Ja tuulta reippaasti 9 m/s sekä lumisadetta. Mukavaa. Oikein mukavaa. Ja tästä työhuoneen ikkunasta on  hyvä seurata niin kontoa ja tuulen  kehittymistä kuin vuorovettäkin. Ihan aitiopaikka. Ja lämmin.

Lintujakin olisi tarkkailtavana kotitarpeiksi.         

                                                                                                                                            

Eilen hävisin pikkutypylle niukasti, mutta katkerasti. Löimme sunnuntaina viikon tiskeistä vetoa kumman blogi menee ensin 2000 katsojan rajan yli.  Olin varma voitostani, sillä minulla oli etumatkaa liki 100 kävijää. Kuitenkin tuo nuori nainen käytti ilmeisesti sosiaalista mediaa tehokkaasti hyväkseen ja ohitti minut karkeasti eilen noin 30 kävijän erolla.

Ei nyt ihan yöunet menneet, mutta melkein....   

Opetus sosiaalisen median voimasta.     

Tilanne oli tasapuolinen: kummankaan blogi ei laske omia käyntejä eikä ole löydettävissä blogilistoilta tai googlaamalla.  Sen verran yksityisyyttä julkisessa blogissakin pitää mielestäni olla, varsinkaan kun en "julkisuutta" hae enkä halua.

Tämä blogi on lähinnä tarkoitettu kotiväelle ja ystäville korvaamaan osan puhelinsoittoja ja kirjeitä.  Vastaamaan kysymykseen "millaista siellä on?" ja "miten menee?"Toimii myös julkisena päiväkirjana.  Linkittyminen muihin suomalais-norjalaisiin blogeihin on ollut ylimääräinen ja iloinen bonus, jota en aluksi edes ajatellut. 

                                       

                         

Maanantaiaamun kevennys ;-)

Katsokaa :
Great Chinese State Circus - Swan Lake
http://www.nzwide.com/swanlake.htm

Uskomatonta.  Ja kaunista.

Räjähdysvaara sulki tien

Perjantaiaamuna töihinlähtö puoli kahdeksan jälkeen loppui lyhyeen, kun naapuritalon emäntä huusi minulle pihalle, ettei kannata lähteä, koska tie Vesisaareen on suljettu.
Siis: Annijoelta itään seuraanvan kylän Karielin viimeisen talon autotalli palaa ja E75 Vesisaareen on suljettu tulipalon vuoksi.

Lähdin sisälle. Paiskasin takin eteisen tuolille ja jatkoin aamukahvin juontia.  Uutisten janossa avasin kannettavan, josta NRK:n sivuilta asia selvisikin. (Meillä kun ei ole tavallista radiosta.)

Karielissa palaa siis autotalli aika lähellä tietä.  Muttei ihan tavallinen autotalli, vaan autotalli, jossa on paitsi raskasta kalustoa enemmältikin niin myös pullo acetyleeni-kaasua ja happipullo.  Räjähdysvaara on ilmeinen.

"Asetyleeni on normaaliolosuhteissa väritön ja erittäin tulenarka kaasu, jonka kiehumispiste on -85 °C, sulamispiste -81 °C, itsesyttymislämpötila 305 °C, molekyylimassa 26,0379 g/mol ja CAS-numero 74-86-2. Normaalisti asetyleenillä on miellyttävä makea tuoksu.  Asetyleeni voi räjähtää äärimmäisen suurella voimalla, jos kaasun paine ylittää 100 kPa" (Wikipedia)

Kylästä on evakuoitu 96 henkilöä koululle, joten pikkutypyn koulupäiväkin peruuntui saman tien.

Meiltä on matkaa palopaikalle n. 4 km emmekä olleet vaarassa.

Ilmoitin sähköpostilla töihin, että tulen kun pääsen. Sain vastauksen, tulet kun tulet ;-)

Tilanne jatkui. Jossain vaiheessa päivää laitoin takkini naulakkoon ja vaihdoin työvaatteetkin kotikamppeisiin. Ilmeni myös, että ko. autotallissa on myös 10 kg dynamiittia ja tilanteen arveltiin kestävän lauantaihin. Koululle on perustettu evakuointikeskus.

Autotallin omistaja oli saatu aamuyöllä puhelimella kiinni Pohjois-Ruotsista.  Hän oli palaamassa Oslosta. Päivällä kuului, että koska Vesisaari ja Vuoreija olivat eristyksissä niin tarvittavat lääkkeet toimitetaan moottorikelkoilla Vesisaaresta ja mahdollisissa sairaankuljetuksissa auttavat helikopterit ja puolustusvoimat.

Perjantaina iltapäivällä osa palomiehistä pukeutui märkäpukuihin ja vei letkun pään mereen saadakseen lisää vettä kaasupullojen jäähdytykseen. Dynamiistista ei aiheudu vaaraa, jollei niitä liikutella ja/tai jolleivat kaasupullot räjähdä.
3 km:n suoja-aluetta pienettiin jossain vaiheessa iltaa 500 metriin, mutta lähelle ei ollut menemistä edes palomiehillä. Ainoastaan läheisellä tilalla vajaan kilometrin päässä sai olla paikalla yksi henkilö 120 päisen karjan vuoksi. Siellä on kyllä robotit, mutta pelättiin karjan menevän paniikkiin, jos räjähdyksiä sattuu.


 .
Kuvat Finnmarken

Perjantai-iltana tietä avattiin osittain, jolloin ryhmissä pääsi läpi. Evakossa oli lopulta enää kaksi taloa. Varsinaisesti tie avattiin vasta lauantaina puolen päivän jälkeen, kun kaasupullot oli turvallisesti saatu siirrettyä jäähdytettyinä kauemmaksi.

"Planen er å plassere gassflaska, som inneholder acetylen, i ei hjullasterskuffe fylt med snø og kjøre den et stykke unna branntomta. Deretter skal det fylles vann i skuffa, før man lar det fryse til. Slik skal gassflaska stå til mandag."

Henkilövahingoilta säästyttiin. Ja räjähdykseltä.

http://www.finnmarken.no/lokale_nyheter/article5935167.ece

Että sellainen työ- ja koulupäivä oli se!

Kotiviikonloppu

Viikonloppu meni rauhallisesti kotosalla. Vähän siivousta, pyykinpesua, ikkunanpesua, terassin puhdistus lumesta kevättä odotellessa jne. Uusien, upeiden tyynynpäällisten "käyttöönotto" olohuoneessa : kynttilä, dvd, kahvikuppi ja mukavat, värikkäät tyynyt... Ah!  Kiitos Inkerille!

Nollakeli.  Auringonnousu kumpanakin aamuuna hieman ennen klo 8 aivan huikea (minä aamutorkkukin heräsin!) - aurinko paistaa aamulla makuuhuoneisiin - mutta päivät olivat kuitenkin pilviset.

Terassin pohjoispää

Tutkittiin kirjoista ja netistä kaikenlaisten simpukoiden, merisiilien sun muiden meren kummajaisten sielunelämää.  Todella omituisia otuksia!  Ja vesilintujakin olisi opeteltavaksi - nyt kun saimme kiikaritkin kotoa!
Sen verran opettelin jo, että vesilinnuista 94 % on laumaeläimiä kun taas muista linnuista vain 16 %. Ja se näkyy kyllä: aina porukka mukana räpiköimässä.
Pikkutypy kävi rannassa kameran kanssa. Tässä tuloksia:

Työmatkani

Työmatkaa aamulla kahdeksan mailla autosta kuvattuna (liikkuvasta autosta, en malttanut pysähtyä vaikka olisi kyllä kannattanut!).  Annijoen kylänraittia itään. Tai sattaa olla jo Karielin puolella nämä talot...
Karielin kylä on seuraavana.  Se on kasvanut miltei kiinni Annijokeen ja talot ovat tien molemmin puolin.  Rajana taitaa olla Harilan autoliike ja -korjaamo.

En löytänyt mistään kunnon karttaa reiltiltäni, jonka olisin saanut joko siirrettyä tai linkitettyä tähän. Tässä jotain:
http://webhotel2.gisline.no/gislinewebinnsyn_vadso/CopyToClipboardComponent/CopyForm.aspx?theme=grunnkart&srs=EPSG:32635&bbox=584715.82;7766478.74;615555.82;7791198.74;EPSG%3A32635;771;618;200000&scale=200000

Alemmassa kuvassa  Karielin kylän viimeinen talo.  Talo jäi mieleen, koska talvipimeydessä vanhan piharakennuksen päädyssä oli liikuttavat jouluvalot.  Puhelintolppa on osunut vähän ikävästi keskelle kuvaa ja keskelle taloa. Tarkkaa työtä liikkuvasta autosta, vai?  Sori.

Karielin jälkeen niemen takana tie kääntyy hetkeksi koilliseen ja on Paddebyn kylän vuoro. Paddebybukta oikealla. 
Niemestä näkyy jo hyvin Vesisaari noin15 km:n päästä. Ensimmïsinä aamuina se tuntui hurjalta.
Tällä kohtaa muuttuu ilmasto selvästi leudommaksi, sanovat. Ta siltä näyttää:  Vesisaaressa on miltei joka päivä 3-5 astetta lämpimämpää kuin Annijoella.  Myös tuulen voimakkuus muuttuu usein ja lumen määrä. Tie on ollut täysin lumeton miltei koko ajan.

Muutama kilometri eteenpäin ja Sandskjærin-Makkenesin kohdalla näytti tältä.  Ja jälleen osui tolppa kuvan keskelle, niinpä tietenkin!
Tien varrella on hurjia yksityisten pysäköintipaikkoja : talot alhaalla, jonne ei talvikeleillä kannata autojaan viedä ja pysäköintipaikat tien varressa.  Joillakin on autotallikin, joillakin palaa kepin nokassa hehkulamppu valona. Osa näyttää kulkevan moottokelkoilla autolta kotiin, ainakin jos on kauppakasseja tms.  Pitäisi ottaa talvipysäköinnistäkin kuvia!

                                                          Andersby ja yksinäinen talo

Nyt jo miltei kaupungissa.  Merellä näkyy - tosin huonosti - Hurtigruten kaartamassa kohti Kirkkoniemeä.  Hurtigruten kulkee joka päivä, satoi tai paistoi. 
Se tulee Vuoreijasta (Vardø) Vesisaareen aamulla 7.30 ja lähtee klo 8.00 kohti Kirkkoniemeä, joka on reitin päätepiste. Kirkkoniemeen se tulee klo 10.00 ja jatkaa jälleen 12.30 matkaa - nyt kohti etelää ja Bergeniä.  Ensimmäinen pysähdys on Vuoreijassa.

Kun pääsin työpaikkani pihalle, aurinko oli jo noussut.  Kello oli siinä 8.15.

Ette kyllä usko - verokortin metsästys jatkuu!

                                   

Ette kyllä usko : sain tänään postissa Hammerfestistä Skatte nordin lähettämän ilmoituksen rekisteröidystä muutosta Norjaan - ja siihen oli merkitty aivan VÄÄRÄ osoitte ja VÄÄRÄ kunta.
Kylä oli täysin tuntematon, mutta kunta sentään Finnmarkin läänissä.
Ja ilmoituksen postitusosoitekin oli yhdistelmä postilokero-osoitteestani ja jostain muusta.  Tuli kuitenkin perille!

Eli joudun menemään tänään verotoimistoon kysymään mitä ja missä ja miksi.

Ja tämä kaikki tarkoittaa, ettei minulla ole edelleenkään verokorttia eikä siis palkkaakaan.  Huomatkaa tämä, maahanmuuttajat!  Palkan saaminen kestää...  Aikaisemminsta verokorttikokemuksistani olen kirjoittanut jo useamman blogin.

Palkanlaskija kävi juuri kysymässä oko verokortti mahdollisesti sittenkin tullut minulle, vaikka oli pyyntö, että se toimitetaan suoraan työnantajalle. Palkkapäivä olisi perjantaina.

Mutta pikkutypylle oli myönnetty henkilötunnus, joten saamme hänelle pankkitilin.  Kun saisi jostain sinne sitten rahaakin?

Tietääkö joku : muuttopäiväksi oli merkitty 21.1.  Jos rikastun ja ostan verovapaan auton niin minun on siis oltava maassa 21.1.2013 saakka, jotta vuosi täyttyy?  Onko rekisteröintipäivä se oleellinen?  Vai kelpaako, että aloitin työt 1.1. ja vuosi täyttyy jo 1.1.2013?

Tällaista tänään

Nyt kello on kohta puoli neljä (norsk tid)  ja tältä näyttää.  Otin kuvan n. tunti sitten.
 Ja nyt lähden hakemaan postin lokerosta, ostamaan  Dagbladetin ja menen tuttavan luo syömään.  Pikkutypy on tullut jo bussilla paikalle.  Autossani on baritoni, joka pitää nostaa lämpënemään pariksi tunniksi, sillä illalla lapsella on orkesteriharjoitukset.
Pakkanen on lauhtunut ja kaikki hyvin.