Lunta ja muutakin

Uusi työ- ja kouluviikko alkoi reippaassa lumituiskussa. Aamulla töihin lähtiessäni en ollut satavarma, missä tie pihasta "isolle" tielle menee.  Mutta onnistuihan se!  Vesisaareen ajaessa en nähnyt yhtään aura-autoa, vaikka minun mielestäni niitä olisi sillä kelillä pitänyt olla liikkeellä reilustikin. Ja tiepinnan karhuamisesta -vai mikä se sana olikaan - ei niin mitään käsitystä. 

Kalevi hei, tässäpä sinulle sitä tutkimuskohdetta ;-)

Pääsin perille ja kaikki hyvin. Ihmettelen jatkuvasti - niin Suomessa kuin täälläkin - kuinka norjalaiset ajavat aina vauhdilla. Suomen puolella, kun tiet ovat leveämmät ja suoremmat, norjalaisten osuus porokolareista on suuri.  Ne ihan oikeasti kaahaavat!  Tiellä on 70 km tuntirajoitus, muttei se mitään toppaa.

Tunnen olevani tien tukkona, kun miltei kaikki pyrkivät ohi.  Ja kuitenkin minulla sanotaan olevan aika raskas kaasujalka?!

Pitäisi vaikkapa viikonlopulla käydä valokuvaamassa muutama yksityinen parkkipaikka tuossa välillä.  Talot ovat matalalla meren rannassa ja tie menee korkeammalta. Tien varteen on tehty useamman talon/auton parkkipaikka ja laitettu oma pieni valotolppa. Autot jätetään siihen niin ei tarvitse aurata tietä eikä kaivaa autoa. Järkevää! Varmaan pakkokin.

Niin työpäivä kuin pikkutypyn koulupäivätkin menivät hyvin.  Kävin postittamassa muutaman kirjeen ja ostamassa kirjakaupasta koululaiselle kolmioviivottimen.  Postissa sain huomautuksen : minulla ei ollut jonotuslappua. Olen käynyt postissa jo useamman kerran enkä ollut edes huomannut numerolappusysteemiä. Talo oli tyhjä, mutta virkailija sanoi, että kyllä se on otettava. Niin, toisaalta.  Meneehän systeemi sekaisin, jos nyt tuleekin joku ja ottaa numeron ja minä olen tiellä...

Voi meitä maalaisia!

Päivän aikana ilma kirkastui ja oli iltapäivällä jo oikein kaunis. Tiekin oli kunnossa, ei tosin lanattu, mutta paikoitellen jälleen lumeton. Kaupungissa risteykset lumessa ja ainakin muutama pikkukatu keskustassa näkyi olevan kokonaan tukossa.. Ajokeli kuitenkin mainio.

Pikkutypy oli koulusta tullessaan kolannut pihan, mistä olikin iso apu. Kiitos.

Jotenkin tulee mieleen, että jos me suomalaiset olemme saksalaisiin verrattuna leväperäisiä ja hälläväliä-tyyppejä, niin sama taitaa päteä taas norjalaisiin meidän suhteemme. Vai erehdynkö pahasti?

Joko lumen kolaamiseen kyllästyy totaalisesti (vaikka täällä on lumi tullut vasta tammikuussa eikä sitä vieläkään ole paljon) tai sitten siitä ei vain välitä. Priorisointiahan miltei kaikki on.  Niin moni näytti nimittäin puskevan autonsa kotipihoilla kinokseen ja portaille meni kinttupolku. Jollei tuuli lunta vie pois - ja usein aakeilla laakeilla vie -, niin keväthän nyt on tulossa...

(Ostimme muuten lumilapion auton perään lauantaina. Kaiken varalta.)

Yksi käsittämätön asia tässä maassa on kylpyhuoneiden lattian kaltevuus väärään suuntaan, mistä olikin juttua tänään yhdessä blogissa. Olen törmännyt tähän usein. Tämänkin talon kylppäri on rempattu 2000-luvulla ja asennettu suihkukaappikin. Kuitenkin lattia on suihkun jälkeen kuivattava lastalla.

Sää: 

Værvarsel for Vadsø

Vadsø  kl 00.00: -6°C 4 m/s 

Sol opp onsdag 18. jan: 10.42 ned: 11.40 

eli aurinkoa näemme keskiviikkona!